Frank Mangs (1897–1994) oli merkittävä herätyssaarnaaja ja kirjailija, jonka juuret ovat Närpiössä. Hänestä tuli yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista hengellisistä johtajista Pohjoismaissa, ja hänen elämänsä ja työnsä ovat jättäneet pysyvän perinnön sekä Suomen että Ruotsin vapaakirkkoihin. Vaikka hänen intohimonsa evankeliumiin vei hänet matkoille moniin maihin, hän säilytti aina vahvan yhteyden kotiseutuunsa.

Frank Mangs syntyi Närpiössä maanviljelijäperheeseen ja oli perheen kuudesta lapsesta nuorin. Hän kasvoi aikana, jolloin uskonnolliset liikkeet vaikuttivat vahvasti Suomessa. Jo nuorena hän koki voimakkaan kutsumuksen saarnata ja kehitti varhain kyvyn tavoittaa ihmisiä sanomallaan.

Mangsista tuli 1900-luvun pohjoismaisen herätysliikkeen keskeinen hahmo. Hänen voimakkaat ja usein tunteikkaat saarnansa täyttivät kirkkoja ja lähetyssaleja. Evankeliointikampanjat houkuttelivat tuhansia kuulijoita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Hänen sanomansa keskittyi henkilökohtaiseen kääntymykseen, ihmisen suhteeseen Jumalaan ja syvään hengelliseen uudistumiseen.

Saarnatyönsä lisäksi Mangs oli tuottelias kirjailija. Hän kirjoitti yli 40 kirjaa, jotka käsittelevät hengellisiä aiheita ja kristillistä uskoa. Hänen teoksensa saivat arvostusta paitsi vapaakirkkojen piirissä myös laajemmalti pohjoismaisissa kristillisissä kirjallisuuspiireissä.

Elämänsä viimeiset vuodet Mangs asui Karlstadissa, Ruotsissa, ja kuoli siellä vuonna 1994. Hänen hengellinen perintönsä elää edelleen Närpiössä, jossa vuonna 2002 perustettiin Frank Mangs -keskus, joka toimii museona ja kulttuurikeskuksena ja joka on omistettu hänen elämälleen ja työlleen. Keskus sijaitsee paikalla, jossa evankelista varttui, ja Mangsgården on perheen entinen kotitila.

Frank Mangs -keskus on täydellinen paikka inspiroitua ja virkistyä. Keskuksessa järjestetään tapahtumia, kuten teatteriesityksiä, raamattukouluja, luentoja ja konsertteja. Lisäksi tiloja voi vuokrata omiin tapahtumiin sekä suuremmille ryhmille että pienempiä kokoontumisia varten.

Luonnonkauniisiin ulkotiloihin mahtuu 500–1500 henkilöä. Sisätiloissa tapahtumat järjestetään viehättävässä, kunnostetussa Tröskhusetissa, joka on rustiikkisesta tyylistään huolimatta nykyaikaisesti varusteltu tarjoten tilat 450 henkilölle. Pienempiä ryhmiä varten Mangsgårdenilla on kodikkaita luentosaleja, joihin mahtuu 30–70 henkilöä. Frank Mangs -keskuksessa on myös oma keittiö ja ruokasali, johon mahtuu 120 vierasta. Viereinen Elisgården tarjoaa majoitusta niille, jotka haluavat viipyä pidempään ja kokea tämän rauhallisen alueen tunnelman perusteellisemmin.

Tule tutustumaan paikkaan, jossa historia ja nykyaika kohtaavat idyllisellä maaseudulla Närpiön rannikolla. Nämpnäsissä sijaitsevalla Strandhemin tilalla on kiehtova historia, joka ulottuu 1800-luvulle ja houkuttelee kävijöitä niin menneisyydellään kuin elävällä yhteisöllisyydellään.

Vuonna 1860 poliisipäällikkö Packalén antoi muokata aluetta rakentaakseen sinne kesäpaikan. Siihen kuului mahtava huvila, palvelijan asunto, vehreä puutarha ja jopa tenniskenttä. Paikalle vievän tien, joka nykyinen nimi on Äggrundsvägen, rakensivat kyläläiset itse ja se on osa alueen monipuolista historiaa.

1900-luvun alussa Josef Strand osti tilan, joka tunnettiin tuolloin nimellä Grånnranda, ja hänen tyttärestään Selmasta, jota kutsuttiin myös "Grånnrads Selmaksi", tuli tunnettu hahmo kylällä. Hänen elämäänsä liittyi monia tarinoita ja kertomuksia, joita kerrottiin Närpiössä vielä pitkään hänen kuolemansa jälkeen. Hän asui Grånnrandassa niin kauan kuin pystyi, mutta lopulta hänen täytyi muuttaa asuntoon keskustassa.

Selman kuoleman jälkeen 1970-luvulla alueen osti Närpiön Filadelfia-seurakunta, joka käytti sitä vuosien ajan leirikeskuksena. Toiminnan päättyessä vuonna 2006 Strandhem jäi tyhjilleen – kunnes vuonna 2019 syntyi uusi visio.

Vapaaehtoisvoimin aloitettiin pilottihanke, jonka tavoitteena oli luoda avoin ja vieraanvarainen kohtaamispaikka kaikille. Paikka alkoi heti menestyä, ja jo ensimmäisenä vuonna tuhannet kävijät tulivat nauttimaan kahvilatoiminnasta, eläimistä ja luonnosta. Projekti kasvoi sosiaaliseksi innovaatioksi, jossa kävijät, asiakkaat ja vapaaehtoiset loivat yhdessä elävän yhteisön.

24. helmikuuta 2024 perustettiin yhdistys Strandhem rf, joka nykyään pyörittää toimintaa ja kehittää aluetta eteenpäin. Täällä voit nauttia kesäkahvilan tunnelmasta maalaismaisemissa, rapsutella eläimiä, rentoutua luonnonkauniissa ympäristössä ja kokea ainutlaatuisen ilmapiirin, jossa historia ja yhteisö ovat keskeisiä.

Tervetuloa Strandhemiin – paikkaan, jossa voit kokea Närpiön historiaa, nauttia luonnosta ja olla osa jotain suurempaa!

Se, mikä nykyään on metsää ja peltomaata, oli aikoinaan merenpohjaa, ja oli aika, jolloin ainoa tapa päästä nykyiselle Närpiön kirkon paikalle oli veneellä. Närpiön alueella maa kohoaa yli 8 cm vuodessa, mikä vaikuttaa maisemaan merkittävästi, kun rantaviivat ja luonnonmaisemat muuttuvat maankohoamisen myötä.

Rannikon asukkaille maankohoaminen oli pitkään mysteeri – miksi rantaviiva siirtyi? Uskottiin, että vesi katosi, kun satamat madaltuivat, ja pellot syntyivät alueille, joissa aiemmat sukupolvet olivat kalastaneet. 1700- ja 1800-luvuilla huomattiin, että vedenkorkeus vaihteli eri puolilla Itämeren rannikkoa, ja ymmärrettiin, että vesi ei laskenut, vaan maa kohosi.

Tämä havainto herätti uusia kysymyksiä. Mikä aiheutti maankohoamisen? Voisiko syynä olla se, että maa jäähtyi ja kutistui? 1800-luvulla esitettiin teoria, jonka mukaan pohjoinen pallonpuolisko oli joskus ollut massiivisen jään peitossa, joka painoi maankuorta alaspäin. Vähitellen ymmärrettiin, että viimeisimmän jääkauden mannerjää, joka päättyi 10 000 vuotta sitten, oli syynä tähän ilmiöön. Kun jää suli, alas painunut maankuori alkoi hitaasti kohota uudelleen, luoden jatkuvasti uutta maa-alaa – noin 1 km² eli 100 hehtaaria vuodessa. Maankohoaminen on erityisen voimakasta Merenkurkussa, jossa jää oli paksuimmillaan, jopa 3000 metriä, ja painoi maata erityisen paljon. Tämä tarkoittaa, että noin 2000 vuoden kuluttua tänne voi syntyä maayhteys Ruotsiin.

Viime vuosina tutkijat ovat alkaneet pohtia, miten ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu voi vaikuttaa maankohoamiseen. Ehkäpä nämä kaksi ilmiötä tasapainottavat toisiaan jossain määrin, mikä voi vaikuttaa Itämeren rannikon tulevaisuuteen.

Syksy 1944 oli epävarmuuden ja huolen aikaa Suomessa. Vaikka aselepo Neuvostoliiton kanssa oli solmittu, tapahtui outoja asioita pienessä rannikkokaupungissa Närpiössä. Kukaan ei tuolloin tiennyt, että heidän silmiensä edessä oli käynnissä yksi koko sodan salaisimmista operaatioista – operaatio, joka myöhemmin tunnettaisiin nimellä Stella Polaris.

Jo kesällä 1944 kyläläiset huomasivat mystisiä tapahtumia. Vesitaso laskeutui yllättäen Kaskisiin, ja tuntemattomia henkilöitä nähtiin matkalla Närpiöön etsimässä majoitusta syrjäisissä kylissä kuten Yttermark ja Nämpnäs. Kysymyksiin majoituksen tarpeesta ei annettu vastauksia – vain arvoituksellinen hiljaisuus.

Syksyn myötä tapahtumat kävivät entistäkin salaperäisemmiksi. Eräänä päivänä höyrylaiva Maininki lipui hiljaiseen Österfjärdeniin, paikkaan, jota tavallisesti käytettiin vain kauppatavaroiden purkamiseen. Kyläläisten keskuudessa levisi nopeasti huhuja – oliko kyseessä salainen sota-arkiston siirto pois maasta? Vai pakeniko joku korkea-arvoinen henkilö, kuten kenraali Wallden, henkensä edestä? Jännitys oli käsinkosketeltavaa.

Pian saapui lisää aluksia, kuten Osmo ja Georg. Maininkin kanssa ne lastattiin täyteen suuria, tunnistamattomia puulaatikoita. Laatikoiden sisältö pysyi salassa, mutta paikalliset kalastajat, jotka auttoivat kuljetuksessa, aavistivat, että jotain merkittävää oli tekeillä. Heille maksettiin runsaasti, mutta kukaan ei uskaltanut kysyä liikaa.

Samaan aikaan kyliin saapui ihmisiä eri puolilta maata. Junat, bussit ja autot toivat jopa 800 henkilöä – miehiä, naisia ja lapsia, joilla oli mukanaan suuri salaisuus. He olivat radiotiedustelijoita ja heidän perheitään, jotka olivat kuunnelleet ja purkaneet Neuvostoliiton kriittisintä radioviestintää sotavuosina. He olivat korvaamattomia Suomelle, mutta heidän elämänsä oli vaarassa, jos Neuvostoliitto saisi tietää heidän henkilöllisyytensä. Koodinimellä Stella Polaris he saivat käskyn lähteä maasta nopeasti.

Näissä ihmisissä oli jotain erikoista. Miehet pukeutuivat huonosti istuviin siviilivaatteisiin, kun taas naiset herättivät huomiota yllään olevilla kalliilla turkeilla – harvinainen näky aikana, jolloin säännöstely oli arkipäivää. Yttermarkissa ja Nämpnäsissä kyläläiset olivat valmistelleet kouluja ja taloja heidän väliaikaiseksi majoituksekseen. Uusilla vierailla oli mukanaan runsaasti kahvia, sokeria ja säilykkeitä – tuotteita, joita kyläläiset eivät olleet nähneet vuosiin.

Operaatio Stella Polaris oli suunniteltu äärimmäisessä salassa useiden vuosien ajan. Suomalaiset radiotiedustelijat olivat sodan aikana paljastaneet Neuvostoliiton sotasuunnitelmia purkamalla heidän koodejaan. Tätä materiaalia ei missään nimessä saanut päätyä vihollisen käsiin. Se lastattiin nyt laivoihin, joiden määränpäänä oli Ruotsi. Suomalaisille tiedustelijoille ei ollut paluuta – Suomeen jääneet olisivat riskeeranneet joutuvansa Neuvostoliiton pidättämiksi ja syytetyiksi sotarikollisina.

Miksi juuri Närpiö? Pieni, syrjäinen satama Österfjärdenissä oli syvä ja vaikeasti havaittavissa, ja paikallisväestön vaikeasti ymmärrettävä murre tarjosi lisäsuojaa tunkeilijoilta. Se oli täydellinen paikka operaatiolle, jonka oli pysyttävä näkymättömänä. Totuus Stella Polariksesta alkoi paljastua vasta 1970-luvulla.

22. syyskuuta 2001, rannalla, josta Maininki ja Osmo aikoinaan purjehtivat, pystytettiin muistokivi kunnioittamaan niitä sankareita, jotka äärimmäisessä salassa riskeerasivat kaiken maansa puolesta. Jos haluaa syventyä tähän kiehtovaan historiaan, voi tänä päivänä vierailla Stella Polaris -museossa Öjskogsparkenissa, jossa saa vilauksen yhdestä sodan hämmästyttävimmistä operaatioista.

Seikkailunhaluisille Närpiön kaunis luonto tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Vaella luonnonkauniilla reiteillä, jotka kiemurtelevat vehreiden metsien ja kimaltelevien järvien halki. Fagerössä voit haastaa ystäväsi kierrokselle minigolfia tai liukua veden päällä SUP-laudalla, kun taas Norrnäsin ulkokuntosali kutsuu virkistävään treeniin taivaan alla.

Etsitkö rauhaa ja hiljaisuutta? Silloin retki Risnäsin tai Hinjärvin järvelle on täydellinen vaihtoehto. Täällä voit hengittää raikasta metsän ilmaa, antaa järven peilityynen pinnan rauhoittaa mieltäsi ja nauttia luonnon tarjoamasta hiljaisuudesta. Hinjärv on Pohjanmaan suurin luonnonjärvi, ja Bodbackassa on viihtyisä pieni uimaranta, grillikota ja leikkipuisto, jossa lapset voivat leikkiä ja juosta. Risnäsin järven rannalla voit grillata, vaeltaa tai soutaa vesille täydellistä rentoutumista varten.

Vargberget tarjoaa jokaiselle jotakin – ympäri vuoden. Vaella kauniilla poluilla, testaa kuntoasi liikuntaportaissa tai kokeile frisbeegolfia. Talvella alue täyttyy elämästä hiihtäjien vallatessa mäkiset ladut ja pulkkamäen houkutellessa lapsiperheitä. Kaipaatko enemmän toimintaa? Kokeile ampumahiihdon haasteita tai rullasuksialuetta. Päivän päätteeksi voit rentoutua grillin äärellä, saunassa ja virkistävässä järvipulauksessa – kaikki Närpiön luonnon ympäröimänä.

Jos kaipaat enemmän toimintaa, kaupungin keskusta on oikea paikka. Sieltä löydät juoksuratoja, jalkapallokenttiä, jäähallin ja tenniskenttiä. Närpiö on urheilukaupunki, jossa urheiluseura Närpes Kraft kokoaa asukkaita yhteen harrastamaan jääkiekkoa, jalkapalloa, yleisurheilua, hiihtoa ja pyöräilyä. Urheilutapahtumia järjestetään ympäri vuoden – mikset siis kannustaisi paikallista joukkuetta jalkapallo- tai jääkiekko-ottelussa?

Haluatko haastaa itseäsi uudella tavalla? Norrnäsin motorikkapuisto on täydellinen retkikohde. Täällä niin lapset kuin aikuisetkin voivat testata tasapainoaan, voimaansa ja ketteryyttään erilaisilla esteradoilla. Ja jos sää ei suosi, voit silti nauttia ihanasta piknikistä viihtyisässä grillikodassa.

Etsitpä sitten rauhaa ja harmoniaa luonnossa tai vauhdikkaita aktiviteetteja, Närpiö tarjoaa jokaiselle jotakin – kaikenikäisille, ympäri vuoden.

Niille, jotka haluavat kokea saariston mereltä käsin, Gåshällan on erinomainen retkikohde. Tämä noin 800 metriä pitkä ja muutaman sadan metrin levyinen saari tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän historiaa, luonnonkauniita maisemia ja merellistä perinnettä. Saaren pohjoispuolella seisoo viehättävä vanha luotsitupa, kun taas eteläpäässä, Långbådanissa, sijaitsee entinen merivartioasema. Molempia rakennuksia ylläpitävät nykyään vapaaehtoiset.

Gåshällan kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja on suojeltu lintujen pesimäalue, minkä vuoksi saarelle pääsy on rajoitettua pesimäkaudella 1. toukokuuta – 15. heinäkuuta.

Luotsitupa – Elävä kohtaamispaikka meren äärellä

Nykyinen luotsitupa rakennettiin vuonna 1909 ja on siitä lähtien kestänyt meren voimat. Vaikka luotsiasema suljettiin vuonna 1968, Skepparklubben Närpes rf on ylläpitänyt tupaa kokoontumispaikkanaan vuokrattuaan saaren vuonna 1970. He huolehtivat laitureista, venevajoista, saunasta, grillikatoksesta ja leikkimökistä – kaikki tehdään vierailijoiden viihtyvyyden takaamiseksi.

Kesäisin järjestetään avoimien ovien päiviä, joihin kuuluu kalakeittoa, diplomien jakamista ja tanssia meren rannalla. Gåshällanista tulee tällöin suosittu kohtaamispaikka veneilijöille ja vierailijoille. Vierailun aikana voit pulahtaa virkistävään mereen, nauttia puulämmitteisestä saunasta tai grillata yhteisellä grillipaikalla.

Luontoasema Gåshällan – Saaristokulttuuria ja perinteitä

Vuodesta 2006 lähtien Naturstation Gåshällan r.f. on toiminut vanhassa merivartioasemassa. Yhdistys säilyttää ja kehittää ainutlaatuista saaristokulttuuria saaren herkän luonnon ja rikkaan linnuston ehdoilla, Metsähallituksen ohjeiden mukaisesti.

Luontoasema toivottaa tervetulleeksi veneilijät, leirikoulut, lintuharrastajat, yritykset ja yksityishenkilöt, jotka haluavat kokea saariston läheltä. Ennakkovarauksella ryhmille on tarjolla majoitusta, kokoustiloja ja saunapalveluita – täydellinen paikka luontoläheiseen vierailuun kauniissa merimaisemassa.

Gåshällan on paikka, jossa saariston historia ja perinteet elävät edelleen. Etsitpä sitten rentoutumista, seikkailua tai yhdessäoloa, tämä saari on upea vierailukohde Närpiön saaristossa.

Rikstie 8:n varrella Närpiössä sijaitsee ravintola, joka tarjoaa elämyksen vailla vertaa. Linds Kök on ainutlaatuinen ravintola kasvihuoneessa, jossa voit nauttia ateriasi trooppisten hedelmäpuiden, tuoksuvien yrttien ja syötävien kukkien ympäröimänä. Täällä gastronomia ja luonto yhdistyvät ilmapiirissä, joka tuo mieleen eteläiset leveyspiirit.

Närpiö on Suomen tomaattipääkaupunki, ja se näkyy ravintolan keittiössä. Ruokalistalta löytyy innovatiivisia annoksia, joissa tomaatit ovat keskiössä, kuten tomaattipannacotta, pihvi lakritsikastikkeella ja valkosipulilla maustetut mansikat. Nämä ainutlaatuiset makuyhdistelmät tuovat jännittävän lisän paikallisiin raaka-aineisiin ja luovat unohtumattoman makuelämyksen.

Kesäkuukausina, juhannuksesta elokuun alkuun, ravintolassa tarjoillaan päivittäinen kesälounas – pöytävarausta ei tarvita. Muina aikoina ravintola on avoinna vähintään 15 hengen ryhmille ennakkovarauksella, mikä tekee siitä täydellisen paikan juhliin ja tilaisuuksiin.

Satoi tai paistoi, kasvihuoneravintolan lämpötila on aina miellyttävä. Vierailijat kuvailevat kokemusta ainutlaatuiseksi, hauskaksi ja erilaiseksi – todelliseksi helmeksi Pohjanmaan rannikolla.

Anna Linds Kökin viedä sinut makumatkalle, jota et unohda.

Lisätietoja ruokalistasta, aukioloajoista ja varauksista löydät heidän virallisilta verkkosivuiltaan: lindskok.fi